Kevättalvinen matkamme Kolin kansallismaisemiin oli alkuun aurinkoista ja kevyttä Pielisen hankikannon suhistessa suksien alla Pikun toimiessa vetokoirana.Hieman Kettutytön ilme happani kun kahvipaikalla paljastui että Tunturikettu oli unohtanut tehdä eväsleivät, luonto tarjosi onneksi silmäruokaa sitäkin enemmän.
| Vetokoira Piku |
Luonnon taideteoksia voi ihailla aina, mutta kevätauringon valossa ne saavat aivan uusia ulottuvuuksia.

Toisena retkipäivänä aurinko piilotteli pilviverhon takana, siis lumikengät jalkaan.
Pienet testikävelyt ennen vaellusta ovat aina paikallaan, Kettutytön näyte ;-)
Snowrunning

Jäiden lähtöä odotellessa
Tulemme vielä ihailemaan näitä maisemia









Ei kommentteja:
Lähetä kommentti