Rotkon pohjalla lirisi puro. Jää teki kauniita lippojaan puron rantaan ja valumavedet olivat jo ennättäneet muotoutua jääputouksiksi rotkon kallioseinämille. Seinämien väritys oli kuin maalaus konsanaan, etenkin hiljaa leijailevan lumen lävitse siintäessään.
Värit olivat välillä kuin mustavalkoisesta valokuvasta. Onneksi Muikkunen oli laittanut päähänsä kirkkaanpunaisen pipon. Mahtanetko tästä kuvasta bongata tontun? Kävelyretkelle ei kovin pitkää matkaa tullut, mutta laavulla maistui kuuma kaakao ja eväsleivät varsin mukaville.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti